Koronarokotusten riskien arviointia viimeaikaisten tutkimusten ja uutisointien valossa

Rokotuskattavuutta yritetään punnertaa meillä ja maailmalla väkisin mahdollisimman korkeaksi kun samaan aikaan kertyvä tieteellinen rokotteiden hyötyjä kyseenalaistava aineisto kasvaa kohisten. Ongelmana on, että media on ihmeen hiljaa tästä ristiriidasta. Olisikohan kotimaisella mediapoolilla ja kansainvälisesti Trusted News Initiativellä, jotain tekoa asian kanssa? https://www.globalresearch.ca/covid-19-shadowy-trusted-news-initiative/5752930 Tässä kirjoituksessa pyrin tuomaan esille joitakin kohinasta poimimiani signaaleja, jotka eivät välttämättä valtamediassa ole paljoa palstatilaa saaneet ja joiden näkisin ansaitsevan enemmän huomiota ja julkista käsittelyä. Mikäli jutussa on puutteita, niin palaute on tervetullutta ja nöyränä korjaan sitä mukaa, kun virheitä löytyy. Juttua päivittäessäni kirjoitan aina jutun alkuun päivämäärän milloin juttua on viimeisimmäksi päivitetty.

Negatiivinen rokotussuoja?

Viimeisen viikon aikana tutkaani on osunut kolme paperia, jotka antavat viitteitä mahdollisuudesta, jossa rokotteiden antama suoja voisi olla muutaman kuukauden jälkeen negatiivinen. Tarkoittaen, että suoja koronavirusta vastaan olisi heikompi kuin ennen/ilman rokotusta. Mikäli nämä vakuuttavat ja kattavat tutkimukset ja tilastot osoittautuvat todeksi lähitulevaisuudessa, niin olemme sivilisaationa pahassa lirissä.

Tämän vielä vertaisarvioimattoman Ruotsissa tehdyn väestötason tutkimuksen mukaan koronarokotteen teho hiipuisi aiempaa arvioitua nopeammin. Modernan suoja tartuntaa vastaan laskisi 59%:iin kuudessa kuukaudessa ja pysyttelisi tuolla tasolla. Pfizerin suoja tartuntaa vastaan tippuisi ensin 47%:iin ja siitä edelleen 23%:iin seitsemässä kuukaudessa. Astra Zeneca painuisi tartuntasuojatehonsa puolesta jopa negatiiviseksi seitsemässä kuukaudessa. Tutkimus ehdottaa myös, että vakavaa tautimuotoa vastaan suoja rokotteissa käyttäytyisi samalla tavalla kuin tartuntoja vastaan n. 1-2 kuukauden viiveellä.

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3949410



Qatarissa tehty niinikään väestötason tutkimus, joka osoittaisi mahdollista negatiivista rokotetehoa 7:n kuukauden jälkeen. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2114114


Ei niin luotettavan lehden maineessa oleva The Expose uutisoi kiinnostavasti UK:n tuoreen datan viittaavan jopa -132% suojatehoon. Uutisointiin ja päätelmiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella Exposen avoimen biaksen vuoksi. https://theexpose.uk/2021/10/29/ukhsa-report-covid-vaccines-negative-effectiveness-minus-132-percent/

Uutta rokotteiden tehosta

Tuore tutkimus esittää, että rokotukset eivät vähennä saman katon alla asuvien tartuntoja. https://www.theguardian.com/world/2021/oct/28/covid-vaccinated-likely-unjabbed-infect-cohabiters-study-suggests ja itse tutkimus: https://www.thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099(21)00648-4/fulltext

Irlannissa 91% yli 12-vuotiaista on ”täysin rokotettuja”. Siltikin sairaaloiden teho-osastot ovat hätää kärsimässä. Lähteen luotettavuus tässäkin varauksin. https://gript.ie/highest-covid-numbers-in-hospital-since-march-despite-91-jabbed/

CDC:n datan mukaan rokotettujen osuus sairaalassa hoidettavista ja kuolleista on noussut kohisten USA:ssa samalla, kun rokottamistahti on pysynyt hyvin hitaana jo useamman kuukauden ajan. https://www.theepochtimes.com/mkt_breakingnews/breakthrough-infections-deaths-among-covid-19-vaccinated-rose-in-recent-months-cdc_4077371.html

Kansainvälisesti 188 maata tarkasteltaessa enemmän Covid-tapauksia on nyt yllättäen maissa, joissa on myös suurin rokotekattavuus. Edelleen huomioi medialähteen bias: https://theexpose.uk/2021/11/02/worldwide-data-proves-the-highest-covid-19-case-rates-are-in-the-most-vaccinated-countries/

Ruotsissa ja UK:ssa koronaan kuolleet ovatkin syyskuussa olleet etupäässä rokotettuja? Ainakin tämän uutisen mukaan. https://riotimesonline.com/brazil-news/modern-day-censorship/most-covid-deaths-in-sweden-and-uk-in-september-involved-fully-vaccinated-individuals/

Riskipohdintaa

Influenssa vaarallisempi nuorille kuin korona. Tämä on ollut nähtävissä jo pitkään tilastoista ja tutkimuksista, mutta aihe on ollut mediassa tabu ja uskoakseni tässä on nyt ensimmäinen juttu, joka aiheesta löytyy: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/influenssa-on-nuorille-vaarallisempi-kuin-korona-sanoo-virusopin-professori-suomessa-ei-tiettavasti-yhtaan-lasta-ole-kuollut-koronaan/8278490#gs.eop2u9 Artikkelin lopussa kuitenkin edelleen palataan pelottelemaan koronalla. On syytä ymmärtää, että influenssan ja koronan tapauskuolleisuutta ei voine suoraan verrata toisiinsa. Koronaa taidetaan testata ”aikalailla” aktiivisemmin kuin influenssaa koskaan?

Koronasta, rokotteista ja niiden vaikutuksista ihmiskehoon opitaan koko ajan lisää. Tämä tutkimus suosittaa pidättymään rokottamasta henkilöitä joilla on jotain tässä tutkimuksessa listattuja oireita/sairauksia pohjalla. https://www.nature.com/articles/s41421-021-00329-3

Erilaisia riskianalyysejä on tullut itsellä vastaan. Osa on ollut melko heppoisesti kyhättyjä, mutta tässä yksi uskottavimmista. Kyse on siis koronan vaarallisuuden ja rokottamisen vaarallisuuden vertailusta. Tämän mukaan rokottaminen olisi riskimielessä perusteltua vain yli 80-vuotiaille. Tarkemmin aihetta käsitelty kaavion alla ladattavassa isossa PDF-tiedostossa, joka sisältää tieteellisen tapaista analyysiä korona-ajan epäloogisuuksista.




Mitä tapahtuu huippu-urheilijoillemme?

En väitä, että koronarokotteet aiheuttavat sydänoireita huippu-urheilijoille. Aiheesta ei vielä nimittäin ole kunnon tutkimusta saatavilla. Haluan kuitenkin nostaa esille vastaan tulleita uutisia ja huoleni, että joko itse olen vain herkistynyt seuraamaan uutisia signaaleja etsien tai sitten maailmalla toden totta on juuri nyt poikkeuksellisen paljon huippu-urheilijoita, jotka kärsivät sydänoireista. Sydänoireitahan on myös raportoitu rokotehaittana USA:n VAERS-haittavaikutustietokantaan melkoisesti:




Sergio Agiero, FC Barcelona: http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=3-2&ID=450048


Emil Palsson: https://www.savonsanomat.fi/urheilu/4352155


Boris Sadecky: https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/a/e96c9006-5a1a-4135-a057-b1d22d699d1a

Saksalaislehti löytänyt uutisoinnit 75 sydänoireisesta urheilijasta vain edelliseltä viideltä kuukaudelta: https://report24.news/ab-13-jahren-lange-liste-ploetzlich-verstorbener-oder-schwerkranker-sportler/

Tässä vielä tuoretta esimerkkiä sosiaalisessa mediassa vastaantulleesta listasta urheilijoita, joista uutisoitu harvinaisia sydän- ja muita vakavia oireita. En ole tarkastanut kaikkia 🙂 :

Mystistä ylikuolleisuutta maailmalla?

Maailmalla on ollut viime viikot erityisesti rokotetuimmissa maissa havaittavissa merkillisen paljon selitystä vailla olevaa ylikuolleisuutta: https://stats.oecd.org/index.aspx?queryid=104676

Suomessakin:

6 kommentti tähän julkaisuun: “Koronarokotusten riskien arviointia viimeaikaisten tutkimusten ja uutisointien valossa

  1. monica Ferm

    Kiitos raportista. Voimmeko olettaa että viranomaisten seliltys ylikuoleisuudelle on sairaaloiden ylikuormitus ja hoitojonot?

    Vastaa
      1. monica Ferm

        Olen yrittänyt löytää kuoleisuus lukuja 2019 ja 2020stä mutta ainoastaan teksti että vähemmän on kuollut vaikka on ollut korona. Eilen sain kuuitenkin kuulla naiselta että hän ja hänen kumppani 2xrokotettu molemmat olivat käyneet ottamassa tavallinen influensa rokote ja olleet 5 pv tosi kipeet. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut mitään ongelmia. Eivät oleet raportoineet mitään minnekään!

        Vastaa
  2. Jokke Salo

    Minua tuo ylikuolleisuus ei yllätä eikä myöskään se, ettei siihen ole löydetty selkeää syytä. Koronapandemia sisältää paljon stressitekijöitä, eli kyseessä on monimuuttujaongelma josta yksittäisten syiden tieteellinen johtaminen on erittäin hankalaa ja vaatii vielä todennäköisesti paljon lisää dataa, jotta yksittäisiä syitä voidaan osoittaa. Äkkiseltään mieleen tulee ainakin seuraavia muuttujia, joita ei ennen pandemiaa ollut: itse koronatauti (sen sairastaneille saattaa jäädä oireita joita ei tunneta), koronarokotukset (näitäkin on monia erilaisia, jotka voivat vaikuttaa yksilöllisesti eri tavalla), sosiaalinen eristäytyminen (tämän vaikutukset ovat niin ikään yksilötasolla hyvin erilaisia ja yksilöillä on ollut hyvin erilaisia selviytymismenetelmiä), taloudelliset ongelmat (moni on menettänyt toimeentulonsa), sairaanhoidon ruuhkautuminen (monelta on normaalit tarkastukset ja hoidot jääneet tekemättä ja siten myös lääketieteelliset interventiot), pandemiaan liittyvä henkinen stressi (varmasti kullakin meistä on ollut jonkilaista henkistä stressiä jo pelkästään uutisoinnin aiheuttaman epävarmuuden takia). Kaikki edellämainitut stressitekijät ovat siis sellaisia, jotka ovat ilmenneet nimenomaan koronapandemian myötä ja kumuloivat yksilöiden ”vakio” stressiin. Joillain sattuu näistä monia tekijöitä samanaikaisesti kun taas toiset ovat päässeet vähemmällä. Ihmettelisin siis suuresti, mikäli näiden yhteisvaikutus ei myöskään näkyisi tilastoissa kuolleisuuden lisääntymisenä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.